Kotimaassani elintarviketuotannossa käytettyjen elintarvikelaatuisten selluloosaeetterien osuus on suhteellisen pieni. Pääsyynä on se, että kotimaiset kuluttajat alkoivat ymmärtää selluloosaeetterien toimintaa elintarvikelisäaineina suhteellisen myöhään, ja kotimarkkinat ovat vielä sovellus- ja promootiovaiheessa. Lisäksi elintarvikekelpoisten selluloosaeettereiden hinta on suhteellisen korkea, joten selluloosaeettereitä käytetään kotimaassani suhteellisen harvoin elintarviketuotannossa. Kun ihmisten ymmärrystä terveellisestä ruoasta parannetaan jatkossa jatkuvasti, elintarvikelaatuisten selluloosaeetterien tunkeutumisaste terveyslisäaineina kasvaa ja selluloosaeetterien kulutuksen odotetaan kasvavan edelleen kotimaisessa elintarviketeollisuudessa.
Elintarvikelaatuisten selluloosaeetterien käyttöalue laajenee jatkuvasti, esimerkiksi kasvipohjaisen tekolihan alalla. Keinotekoisen lihan käsitteen ja valmistusprosessin mukaan keinotekoinen liha voidaan jakaa kasvilihaan ja viljeltylihaan. Tällä hetkellä markkinoilla on kypsä kasvilihan valmistustekniikka, ja viljellyn lihan valmistus on vielä laboratoriotutkimusvaiheessa eikä voi saavuttaa laajamittaista kaupallista tuotantoa. Luonnonlihaan verrattuna keinolihalla voidaan välttää liharuoan korkean tyydyttyneen rasvan, transrasvojen ja kolesterolin ongelma, ja sen tuotantoprosessilla voidaan säästää enemmän resursseja ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Viime vuosien raaka-ainevalinnan ja jalostustekniikan parantuessa uudessa kasviproteiinilihassa on vahva kuitutuntuma, ja maku ja rakenne ovat huomattavasti heikentyneet aitoon lihaan verrattuna, mikä parantaa kuluttajien keinotekoisen lihan hyväksyntää.